Uusi hallitus valittiin vuosikokouksessa 21.3. Hallituskausi on kaksi vuotta ja vuosikokouksessa JATille valittiin puheenjohtaja ja jäsenet (10+2). Hallituksen muut erityisvastuut jaetaan järjestäytymiskokouksessa huhtikuussa. Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa arki-iltaisin suunnittelemaan ja toteuttamaan JATin toimintaa.
Hallitus sai viisi uutta tulokasta (U) ja seitsemän konkaria jatkaa.
Hallituksen kokoonpano kaudella 2019–2020:
Puheenjohtaja: Salli Hakala
Varsinaiset hallituksen jäsenet:
Aino-Marja Kontio (U)
Erja Lohikoski (U)
Maisa Hopeakunnas (U)
Mervi Laitinen (U)
Karin Metsäpelto (U)
Mirkka Ruohonen
Virpi Pakkala
Tiina Hakala
Sari-Leena Lund
Helena Torkko
Varajäsenet: Päivi Kari ja Anna-Leea Hyry
Kiitos edellisen kauden puheenjohtaja Sari-Leena Lund ja hallitus hienosta työstä viimeisten parin vuoden aikana!
JATin Viestintäpäiviä vietettiin 21.-22.3.2019 Porissa teemalla ”Viestijän muotokuva”. Tapahtumassa pohdittiin laajasti visuaalisuuden, palvelumuotoilun sekä työelämän murroksen vaatimuksia ja ilonaiheita, välillä huumoriakin, jotta ei oteta kaikkea niin vakavasti!
Yhtä tärkeää oli verkostoitua viestintäkollegojen kanssa. Viestintäpäivien yhteydessä valittiin JATille myös uusi hallitus.
Viestintäpäivien koko ohjelma. Täydennämme puuttuvat materiaalit huhtikuun alussa.
Hallitus valitaan vuosikokouksessa Viestintäpäivien 21.-22.3.yhteydessä. JATille valitaan kahdeksi vuodeksi puheenjohtaja ja jäsenet hallitukseen (10+2). Tule mukaan suunnittelemaan ja kehittämään JATin toimintaa itsesi näköiseksi ja samalla niin, että siitä iloitsevat ja hyötyvät myös sadat muut julkisen viestinnän ammattilaiset eri puolilla Suomea!
Hallituksessa pääset verkostoitumaan laajasti eri organisaatioissa toimivien viestijöiden kanssa. Samalla saat ansioluetteloosi maininnan luottamustehtävästä.
Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa arki-iltaisin ja kokouksiin voi osallistua myös etänä. Kiinnostuksesi voit osoittaa helposti laittamalla Viestintäpäivien ilmoittautumislomakkeella rastin oikeaan ruutuun. Jos et pääse Poriin mukaan, kerro kiinnostuksestasi etukäteen osoitteella hallitus@jat.fi, niin otamme sinuun yhteyttä ennen vuosikokousta.
Olet tervetullut joukkoomme!
Aika: torstai 21.3.2019 klo 15.45 –
Paikka: Porin kaupungintalo, Hallituskatu 12, 28100 Pori
ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3. Kokousvirkailijoiden valinta:
– puheenjohtaja
– sihteeri
– kaksi pöytäkirjantarkastajaa
– kaksi ääntenlaskijaa
4. Esityslistan hyväksyminen
5. Toimintakertomus vuodelta 2018
6. Tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto vuodelta 2018
7. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille
8. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019
9. Jäsenmaksu vuodelle 2019
10. Talousarvio vuodelle 2019
11. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta kaudelle 2019–2021
12. Varsinaisten (10) ja kahden varajäsenen valinta yhdistyksen hallitukseen kaudelle
2019–2021
13. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta
14. Muut esille tulevat asiat
– mm. keskustelu mahdollisesta yhteistyön tiivistämisestä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n ja JAT ry:n välillä
15. Kokouksen päättäminen
VEN-kannanotto 24.4.2018:
Viestinnän eettinen neuvottelukunta (VEN) on ottanut kantaa maksettujen sisältöjen toimeksiantajan rooliin sekä haastateltavan oikeuksiin. Toimeksiantaja on tuotava selkeästi esiin, ja haastateltavan on saatava selvästi tietää julkaisun tarkoitus.
– Maksettujen sisältöjen tuottaminen eri kanaviin on yleistynyt, ja niitä julkaistaan journalistisen sisällön rinnalla. Kannanotto perustuu viestinnän eettisiin ohjeisiin, joiden mukaan viestinnän ammattilainen tuo selkeästi esiin työn- tai toimeksiantajansa osuuden sitä koskevaan sisältöön, neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrik Rydenfelt toteaa.
Työn- tai toimeksiantajan rooli tilaajana tai tuottajana on merkittävä mediasisällön alkuun tai yhteyteen eri medioissa niin, että se tulee heti ja vaivatta yleisön tietoon. Jos asiayhteys on selkeä eli sisältö julkaistaan esimerkiksi yrityksen omilla verkkosivuilla tai asiakaslehdessä, erillistä merkintää ei tarvita.
Kannanoton mukaan velvollisuus ilmoittaa selkeästi työn- tai toimeksiantajan osuus koskee myös sisällön tuottamisen eri vaiheita. Haastateltavalle tai tausta-aineistoja antavalle on tuotava ilmi sisällön toimeksiantaja ja julkaisukanavat. Toimeksiantajan ja julkaisukanavan ero on pidettävä selkeänä. Lausuman tarkistamiseen ennen julkaisua tulee antaa mahdollisuus. Omien organisaatioiden julkaisuissa suositellaan hyvien käytäntöjen sopimista erikseen.
Noin 5 000 viestinnän ammattilaista on järjestöjensä kautta sitoutunut VENin ylläpitämiin Viestinnän eettisiin ohjeisiin. Mukana ovat ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton MTL-Viestintätoimistot sekä Julkisen alan tiedottajat ry JAT.
Lisätietoja:
Henrik Rydenfelt, puheenjohtaja, p. 040 758 6531
Janne Laukkanen, varapuheenjohtaja, p. 040 588 1925
> Kannanotto on julkaistu Viestinnän eettisen neuvottelukunnan sivuilla 24.4.2018
Valtionvarainministeriön alivaltiosihteeri Päivin Nerg sai tämän vuoden Julkisen alan tiedottajat ry:n ansiomerkin tunnustuksena merkittävästä työstään avoimen viestinnän eteen.
”Nerg on puhunut toistuvasti eri yhteyksissä avoimen viestinnän tärkeydestä erityisesti muutostilanteissa, joissa tarvitaan vahvaa johtajuutta ja avointa dialogia eri osapuolten välillä”, JAT ry:n hallituksen puheenjohtaja Sari-Leena Lund toteaa.
Nerg ei ole pelkästään puhunut, vaan myös esimerkillään näyttänyt, miten haasteellisissa viestintätilanteissa selviää selkokielisellä esiintymisellä sekä rauhallisella ja sovittelevalla otteella. Tämä korostui Nergin ollessa sisäministeriön kansliapäällikkönä, jolloin hänen johdollaan hoidettiin Suomen mittapuulla suurta turvapaikanhakijoiden määrää.
Nerg kiitti lämpimästi tunnuksesta ja totesi, että se antaa hänelle voimia toimia jatkossakin viestintään liittyvien periaatteidensa mukaisesti. Hän esitti viestintäammattilaisille myös toivomuksen:
”Haastakaa ja kouluttakaa organisaationne kaikilla tasoilla viestimään rohkeasti ja omalla persoonalla eri viestintäkanavia hyödyntäen. Silloin sanomaan saa vaikuttavuutta.”
Työ tekijäänsä opettaa, sanotaan. Tätä kritisoi muun muassa eräs viestinnän koulutuksemme osallistuja. Hänen mielestään viestinnän ammattilainen tarvitsee käytännön tekemisen lisäksi teoreettista tietoa viestinnästä: miten asioita on hyvä tehdä ja miksi niitä tehdään.
Tähän tarpeeseen Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ (aikaisemmin Palmenia) on tarjonnut viestinnän alan koulutusta ja k
ehittämistä jo lähes 35 vuoden ajan. Joskus sanomme, että olemme kouluttaneet viestinnän ammattilaisia ja kehittäneet organisaatioiden viestintää jo emeritusprofessori Osmo A. Wiion ajoista lähtien.
Helsingin yliopistossa tehtävän viestinnän tutkimuksen on mahdollista löytää tiensä osaksi viestintäammattilaisen työtä. Sen takia tarjoamissamme koulutuksissa on erittäin tärkeässä osassa projektityöskentely ja opitun teoriatiedon liittäminen kunkin organisaation omaan viestinnän kehittämiseen. Myös järjestämämme HY+aamut, joissa käsitellään alan ajankohtaisia aiheita, ovat suosittuja ajattelun laajentajia ja pohdinnan herättelijöitä.
Samainen osallistuja, joka korosti teoreettisen tiedon merkitystä viestijän työssä, toi esiin myös koulutuksen mahdollistaman verkostoitumisen. Koolla koulutusryhmässä on joukko oman alansa asiantuntijoita, jotka voivat myös tukea toistensa oppimista. ”Muilta kurssilaisilta saamani sparraus, tuki, palaute ja ideat olivatkin koulutuksen parasta antia. Pidin kovasti siitä, että kouluttaja innosti meitä keskustelemaan ja haastoi meitä ajattelemaan asioita uudella tavalla”, osallistuja kertoo. Koulutuksen aikana muodostunut kollegaverkosto toimii parhaassa tapauksessa ideointi- ja sparraustukena vuosia koulutuksen päättymisen jälkeenkin.
”ProViestijä-kurssi on erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden viestintäammattilaisten kanssa ja kuulla uusinta uutta viestinnän viimeisimmistä trendeistä.” ‒ vuoden 2017 ProViestijä-koulutuksen osallistuja
Vaikka koulutusta onkin toteutettu yli kolmekymmentä vuotta, ei viestinnän kehittämisen tarve suinkaan ole vähentynyt. Syksyn 2017 aikana järjestetyissä Viestintäammattilaisen tulevaisuuden työnkuva ‑työpajoissa nousi hyvin esiin haasteita, joita viestintäammattilainen kohtaa omassa työssään nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi julkishallinnon viestijän työnkuvaan tuo lisäulottuvuuden lainsäädäntö avoimuus- ja osallistamisvaatimuksineen.
Viestijän työnkuva on laajentunut tiedottamisroolista vahvaksi asiantuntijoiden ja organisaation johtajan viestinnän tukijaksi. Tarinallisuus ja digitaalisuus sekä tiedon visuaalisuus tulevat jatkossakin olemaan tarpeellisia välineitä viestijän työssä.
Kirjoittaja:
Minna-Maija Salomaa
viestinnän koulutusten teema-alueen vetäjä
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
Lisätietoa HY+:n koulutustarjonnasta: https://hyplus.helsinki.fi/
JAT on vuoden alussa uusinut tunnuksen ja nyt julkaisemme uudet kotisivut. Täydennämme näitä sivuja kevään kuluessa. Jos sinulla on sivujen suhteen kehitysehdotuksia, otamme mieluusti palautetta vastaan Yhteystiedot-pääotsikon alta.
Uusi JAT-tunnus on tehty perinteitä kunnioittaen. Puhekupla viestinnän symbolina on säilynyt, mutta väriä ja muotoa on muutettu tuoreemmaksi. Uuden tunnuksen ja verkkosivut on yhteistyössä JATin hallituksen kanssa toteuttanut Mainostoimisto Reaktio.
Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat valoisammat kuin vuosiin, kertoo tuore Viestinnän ammattilaiset -tutkimus. Viesti ry:n, ProComin ja JAT ry:n teettämään kyselyyn vastasi syyskuussa 2017 lähes 1 200 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy, ja sen vastausprosentti oli 29 %.
Vastaajista 74 % uskoo, että oma työllisyys on turvattu useaksi vuodeksi eteenpäin (vrt. 2015: 69 %). Peräti 68 % uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 % katsoo alan hiipuvan.
Viestijöiden palkkakehitys on kuitenkin nyt pysähtynyt pitkän nousun jälkeen: vastaajien mediaanipalkka oli 3 800 euroa.