Julkisen alan tiedottajat myönsi ansiomerkin alivaltiosihteeri Päivi Nergille

Valtionvarainministeriön alivaltiosihteeri Päivin Nerg sai tämän vuoden Julkisen alan tiedottajat ry:n ansiomerkin tunnustuksena merkittävästä työstään avoimen viestinnän eteen.

”Nerg on puhunut toistuvasti eri yhteyksissä avoimen viestinnän tärkeydestä erityisesti muutostilanteissa, joissa tarvitaan vahvaa johtajuutta ja avointa dialogia eri osapuolten välillä”, JAT ry:n hallituksen puheenjohtaja Sari-Leena Lund toteaa.

Nerg ei ole pelkästään puhunut, vaan myös esimerkillään näyttänyt, miten haasteellisissa viestintätilanteissa selviää selkokielisellä esiintymisellä sekä rauhallisella ja sovittelevalla otteella. Tämä korostui Nergin ollessa sisäministeriön kansliapäällikkönä, jolloin hänen johdollaan hoidettiin Suomen mittapuulla suurta turvapaikanhakijoiden määrää.

Nerg kiitti lämpimästi tunnuksesta ja totesi, että se antaa hänelle voimia toimia jatkossakin viestintään liittyvien periaatteidensa mukaisesti.  Hän esitti viestintäammattilaisille myös toivomuksen:

”Haastakaa ja kouluttakaa organisaationne kaikilla tasoilla viestimään rohkeasti ja omalla persoonalla eri viestintäkanavia hyödyntäen. Silloin sanomaan saa vaikuttavuutta.”

Teoriatietoa ja verkostoitumista viestinnän koulutuksissa

Työ tekijäänsä opettaa, sanotaan. Tätä kritisoi muun muassa eräs viestinnän koulutuksemme osallistuja. Hänen mielestään viestinnän ammattilainen tarvitsee käytännön tekemisen lisäksi teoreettista tietoa viestinnästä: miten asioita on hyvä tehdä ja miksi niitä tehdään.

Tähän tarpeeseen Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ (aikaisemmin Palmenia) on tarjonnut viestinnän alan koulutusta ja k

ehittämistä jo lähes 35 vuoden ajan. Joskus sanomme, että olemme kouluttaneet viestinnän ammattilaisia ja kehittäneet organisaatioiden viestintää jo emeritusprofessori Osmo A. Wiion ajoista lähtien.

Helsingin yliopistossa tehtävän viestinnän tutkimuksen on mahdollista löytää tiensä osaksi viestintäammattilaisen työtä. Sen takia tarjoamissamme koulutuksissa on erittäin tärkeässä osassa projektityöskentely ja opitun teoriatiedon liittäminen kunkin organisaation omaan viestinnän kehittämiseen. Myös järjestämämme HY+aamut, joissa käsitellään alan ajankohtaisia aiheita, ovat suosittuja ajattelun laajentajia ja pohdinnan herättelijöitä.

Samainen osallistuja, joka korosti teoreettisen tiedon merkitystä viestijän työssä, toi esiin myös koulutuksen mahdollistaman verkostoitumisen. Koolla koulutusryhmässä on joukko oman alansa asiantuntijoita, jotka voivat myös tukea toistensa oppimista. ”Muilta kurssilaisilta saamani sparraus, tuki, palaute ja ideat olivatkin koulutuksen parasta antia. Pidin kovasti siitä, että kouluttaja innosti meitä keskustelemaan ja haastoi meitä ajattelemaan asioita uudella tavalla”, osallistuja kertoo. Koulutuksen aikana muodostunut kollegaverkosto toimii parhaassa tapauksessa ideointi- ja sparraustukena vuosia koulutuksen päättymisen jälkeenkin.

”ProViestijä-kurssi on erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden viestintäammattilaisten kanssa ja kuulla uusinta uutta viestinnän viimeisimmistä trendeistä.” ‒ vuoden 2017 ProViestijä-koulutuksen osallistuja

Vaikka koulutusta onkin toteutettu yli kolmekymmentä vuotta, ei viestinnän kehittämisen tarve suinkaan ole vähentynyt. Syksyn 2017 aikana järjestetyissä Viestintäammattilaisen tulevaisuuden työnkuva ‑työpajoissa nousi hyvin esiin haasteita, joita viestintäammattilainen kohtaa omassa työssään nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi julkishallinnon viestijän työnkuvaan tuo lisäulottuvuuden lainsäädäntö avoimuus- ja osallistamisvaatimuksineen.

Viestijän työnkuva on laajentunut tiedottamisroolista vahvaksi asiantuntijoiden ja organisaation johtajan viestinnän tukijaksi. Tarinallisuus ja digitaalisuus sekä tiedon visuaalisuus tulevat jatkossakin olemaan tarpeellisia välineitä viestijän työssä.

Kirjoittaja:
Minna-Maija Salomaa
viestinnän koulutusten teema-alueen vetäjä
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

Lisätietoa HY+:n koulutustarjonnasta: https://hyplus.helsinki.fi/

Uudet verkkosivut ja tunnus!

JAT on vuoden alussa uusinut tunnuksen ja nyt julkaisemme uudet kotisivut. Täydennämme näitä sivuja kevään kuluessa. Jos sinulla on sivujen suhteen kehitysehdotuksia, otamme mieluusti palautetta vastaan Yhteystiedot-pääotsikon alta.

Uusi JAT-tunnus on tehty perinteitä kunnioittaen. Puhekupla viestinnän symbolina on säilynyt, mutta väriä ja muotoa on muutettu tuoreemmaksi. Uuden tunnuksen ja verkkosivut on yhteistyössä JATin hallituksen kanssa toteuttanut Mainostoimisto Reaktio.

Tutkimus: Valoisat työllisyysnäkymät vahvistavat ammatti-identiteettiä

Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat valoisammat kuin vuosiin, kertoo tuore Viestinnän ammattilaiset -tutkimus. Viesti ry:n, ProComin ja JAT ry:n teettämään kyselyyn vastasi syyskuussa 2017 lähes 1 200 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy, ja sen vastausprosentti oli 29 %. 

Vastaajista 74 % uskoo, että oma työllisyys on turvattu useaksi vuodeksi eteenpäin (vrt. 2015: 69 %). Peräti 68 % uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 % katsoo alan hiipuvan. 

Viestijöiden palkkakehitys on kuitenkin nyt pysähtynyt pitkän nousun jälkeen: vastaajien mediaanipalkka oli 3 800 euroa. 

Työnkuvassa korostuvat sisällöntuotanto ja maineen rakentaminen

Maineen ja brändin rakentaminen sekä sisällöntuotanto ja -seuranta ovat vahvistuneet entisestään viestinnän ammattilaisten pääasiallisina työtehtävinä. 

Some näyttää vakiintuneen viestijöiden arkityöksi. Myös visuaalisen viestinnän taidot korostuvat työn kehittämisessä. Ymmärrystä markkinoinnin yhdistämisestä muuhun viestintään halutaan kehittää ja sisäistä sparrausta lisätä. Tulevien kahden vuoden aikana aiotaan panostaa eniten sosiaalisen median osaamiseen, strategiaviestintään sekä viestinnän johtamiseen.  

Alan tehtävänimikkeiden kirjo on kasvanut runsaasti vuoden 2015 tutkimukseen verrattuna. Tiedottaja-tittelillä työskentelee nykyisin entistä harvempi (2017: 15 %, 2015: 21 %). Tiedottajaa yleisempi nimike on nyt viestinnän asiantuntija tai -suunnittelija (17 %).

Tietoa

Viestintäalan järjestöjen toimeksiannosta joka toinen vuosi toteutettava Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus Suomessa. Tutkimuksia on toteutettu säännöllisesti vuodesta 1983 lähtien. Tutkimuksen aiempia nimiä ovat olleet ”Yhteisöviestintätutkimus” ja ”Tiedottajien jäsentutkimus”.