Liity jäseneksi
JAT RY

Ohjeistuksia ja tutkimuksia

Ohjeistuksia

Viestijät, kuten monet muutkin ammattiryhmät, törmäävät aika ajoin työssään eettisiin ongelmiin. Julkisella sektorilla avoimuuden käsite on laaja. Hallinnon toiminnan tulee lakiin perustuvan julkisuusperiaatteen mukaan olla avointa ja läpinäkyvää.

Kaikkia eri kansalais- ja yritysryhmiä tulee lähtökohtaisesti palvella tasapuolisesti. Pääsääntönä on se, että kaikki viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä ole erikseen määrätty salassa pidettäviksi.

Viranomaisten tulee lisäksi tiedottaa aktiivisesti ja riittävästi käsittelyssään olevista asioista ja tekemistään ratkaisuista sekä ylläpitää kattavia ja ajantasaisia verkkosivuja, jotta kansalaiset voivat sitäkin kautta kontrolloida hallinnon toimintaa.

Julkishallinnon toimeksiantajia ovat viime kädessä kaikki kansalaiset tai kuntalaiset. Julkisen alan viestijä – sen enempää kuin kukaan muukaan virkamies – ei saa toiminnassaan asettaa omaansa tai jonkun muun yksityistä etua yleisen edun edelle. Keskeisiin virkamieshyveisiin kuuluvat puolueettomuus, riippumattomuus ja vastuullisuus.

Julkisella alalla työskenteleviä viestinnän ammattilaisia sitovat muun muassa seuraavat ohjeet:

Viestinnän eettinen neuvottelukunta

JAT ry:n jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan Viestinnän eettisen neuvottelukunnan (VEN) http://ven.fi/ valmistelemia Viestinnän eettisiä ohjeita.  

Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN ottaa kantaa eettisiin kysymyksiin, toimii neuvonantajana taustayhteisöilleen sekä edistää hyviä käytäntöjä viestintäalalla. VENin toimintaan ja viestinnän alan itsesääntelyyn on sitoutunut tuhansia viestinnän alan asiantuntijoita.

JATin edustaja VENissä on viestinnän yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopistosta, ja hänen henkilökohtainen varahenkilönsä neuvottelukunnassa on Vakuutuskeskuksen viestintäjohtaja Sari-Leena Lund.

JATin jäsenet voivat esittää kysymyksiä neuvottelukunnalle Salli Hakalan kautta. Sähköpostiosoite: salli.hakala@helsinki.fi

Viestinnän eettisen neuvottelukunnan taustayhteisöt

Tutkimuksia

Viestintäalan järjestöjen toimeksiannosta joka toinen vuosi toteutettava Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus Suomessa. Tutkimuksia on toteutettu säännöllisesti vuodesta 1983 lähtien. Tutkimuksen aiempia nimiä ovat olleet ”Yhteisöviestintätutkimus” ja ”Tiedottajien jäsentutkimus”. 

Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimus

Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat edelleen valoisat ja alan uskotaan kasvavan edelleen. Huomattavaa on, että naisten keskipalkka on jäänyt miesten keskipalkkaa matalammaksi. Edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2017 miesten ja naisten keskipalkka oli täsmälleen sama.

Tutkimuksen vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 prosenttia vastaajista katsoo alan hiipuvan. Myös alan työllisyystilanne nähdään edelleen hyvänä. Vastaajista 75 prosenttia kokee työllisyystilanteen edelleen melko hyvin turvatuksi useaksi vuodeksi eteenpäin. Naisten palkkakehitys alalla näyttää pysähtyneen (keskipalkka 3 836 euroa, vuonna 2017: 3800 euroa), kun taas miesten mediaanipalkka on hienoisessa nousussa (4 100 euroa, vuonna 2017: 3 800 euroa).

Tutustu tutkimusraporttiin 2019

Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimus

Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat valoisammat kuin vuosiin, kertoo tuore Viestinnän ammattilaiset -tutkimus. Viesti ry:n, ProComin ja JAT ry:n teettämään kyselyyn vastasi syyskuussa 2017 lähes 1 200 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy, ja sen vastausprosentti oli 29 %. 

Vastaajista 74 % uskoo, että oma työllisyys on turvattu useaksi vuodeksi eteenpäin (vrt. 2015: 69 %). Peräti 68 % uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 % katsoo alan hiipuvan. 

Viestijöiden palkkakehitys on kuitenkin nyt pysähtynyt pitkän nousun jälkeen: vastaajien mediaanipalkka oli 3 800 euroa. 

Työnkuvassa korostuvat sisällöntuotanto ja maineen rakentaminen

Maineen ja brändin rakentaminen sekä sisällöntuotanto ja -seuranta ovat vahvistuneet entisestään viestinnän ammattilaisten pääasiallisina työtehtävinä. 

Some näyttää vakiintuneen viestijöiden arkityöksi. Myös visuaalisen viestinnän taidot korostuvat työn kehittämisessä. Ymmärrystä markkinoinnin yhdistämisestä muuhun viestintään halutaan kehittää ja sisäistä sparrausta lisätä. Tulevien kahden vuoden aikana aiotaan panostaa eniten sosiaalisen median osaamiseen, strategiaviestintään sekä viestinnän johtamiseen.  

Alan tehtävänimikkeiden kirjo on kasvanut runsaasti vuoden 2015 tutkimukseen verrattuna. Tiedottaja-tittelillä työskentelee nykyisin entistä harvempi (2017: 15 %, 2015: 21 %). Tiedottajaa yleisempi nimike on nyt viestinnän asiantuntija tai -suunnittelija (17 %).

Tutustu tutkimusraporttiin (pdf, 109 kalvoa - 2,3 Mt)

Viestinnän ammattilaiset 2015 -tutkimus

Tutustu tutkimusraporttiin (pdf, 80 kalvoa - 2,9 MT)

Viestinnän ammattilaiset 2013 -tutkimus

Tutustu tutkimusraporttiin (pdf, 97 kalvoa - 1,8 mt)
Privacy Settings
We use cookies to enhance your experience while using our website. If you are using our Services via a browser you can restrict, block or remove cookies through your web browser settings. We also use content and scripts from third parties that may use tracking technologies. You can selectively provide your consent below to allow such third party embeds. For complete information about the cookies we use, data we collect and how we process them, please check our Privacy Policy
Youtube
Consent to display content from Youtube
Vimeo
Consent to display content from Vimeo
Google Maps
Consent to display content from Google
Spotify
Consent to display content from Spotify
Sound Cloud
Consent to display content from Sound
Liity jäseneksi
JAT logo - Julkisen alan tiedottajat