Viestijät, kuten monet muutkin ammattiryhmät, törmäävät aika ajoin työssään eettisiin ongelmiin. Julkisella sektorilla avoimuuden käsite on laaja. Hallinnon toiminnan tulee lakiin perustuvan julkisuusperiaatteen mukaan olla avointa ja läpinäkyvää.
Kaikkia eri kansalais- ja yritysryhmiä tulee lähtökohtaisesti palvella tasapuolisesti. Pääsääntö on, että kaikki viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä ole erikseen määrätty salassa pidettäviksi.
Viranomaisten tulee lisäksi tiedottaa aktiivisesti ja riittävästi käsittelyssään olevista asioista ja tekemistään ratkaisuista sekä ylläpitää kattavia ja ajantasaisia verkkosivuja, jotta kansalaiset voivat sitäkin kautta kontrolloida hallinnon toimintaa.
Julkishallinnon toimeksiantajia ovat viime kädessä kaikki kansalaiset tai kuntalaiset. Julkisen alan viestijä – sen enempää kuin kukaan muukaan virkamies – ei saa toiminnassaan asettaa omaansa tai jonkun muun yksityistä etua yleisen edun edelle. Keskeisiin virkamieshyveisiin kuuluvat puolueettomuus, riippumattomuus ja vastuullisuus.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (Finlex.fi)
Valtionhallinnon viestintäsuositus 2016 (valtioneuvoston kanslia)
Arvot ja virkamiesetiikka (vm.fi)
Virkamieseettinen toimintaohje (pdf, valtiovarainministeriön julkaisu 2021)
Virkamiesetiikan toimintasuunnitelma 2018-2022 (pdf, valtiovarainministeriön julkaisu 2020)
Ohjeita ja oppaita kuntien viestintään (Kuntaliitto)
JAT ry:n jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan Viestinnän eettisen neuvottelukunnan (VEN) valmistelemia viestinnän eettisiä ohjeita.
Viestinnän eettinen neuvottelukunta ven.fi
Viestinnän eettiset ohjeet (ven.fi)
VEN ottaa kantaa eettisiin kysymyksiin, toimii neuvonantajana taustayhteisöilleen sekä edistää hyviä käytäntöjä viestintäalalla. VENin toimintaan ja viestinnän alan itsesääntelyyn on sitoutunut tuhansia viestinnän alan asiantuntijoita.
JATin edustaja VENissä on JATin puheenjohtaja Nilla Hietamäki. Hänen henkilökohtainen varahenkilönsä on JATin varapuheenjohtaja Helena Torkko.
Viestintäalan järjestöjen toimeksiannosta joka toinen vuosi toteutettava viestinnän alan tutkimus on laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus Suomessa. Tutkimuksia on toteutettu säännöllisesti vuodesta 1983 lähtien. Tutkimuksen aiempia nimiä ovat olleet ”Yhteisöviestintätutkimus” ja ”Tiedottajien jäsentutkimus”.
Viestinnän ala on jatkanut kasvuaan ja rekrytointeja on tehty aktiivisesti koronapandemiasta huolimatta, selviää viestinnän alan suurimmasta tutkimuksesta, Viestinnän ala 2021.
Viestinnän alalla työskentelevistä 41 % raportoi, että omassa yksikössä on rekrytty lisää väkeä, kun vain 13 % kertoo vähennyksistä viimeisen kahden vuoden aikana. Korona aiheutti viestinnän alalla lomautuksia ja irtisanomisia eniten koronapandemian alussa.
Viestinnän ala kiinnostaa myös toimittajia ja media-alan ammattilaisia, joita on tällä hetkellä 15 % viestinnän ammattilaisista. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2019, jolloin heitä oli 14 %.
Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat edelleen valoisat ja alan uskotaan kasvavan edelleen. Huomattavaa on, että naisten keskipalkka on jäänyt miesten keskipalkkaa matalammaksi. Edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2017 miesten ja naisten keskipalkka oli täsmälleen sama.
Tutkimuksen vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 prosenttia vastaajista katsoo alan hiipuvan. Myös alan työllisyystilanne nähdään edelleen hyvänä. Vastaajista 75 prosenttia kokee työllisyystilanteen edelleen melko hyvin turvatuksi useaksi vuodeksi eteenpäin. Naisten palkkakehitys alalla näyttää pysähtyneen (keskipalkka 3 836 euroa, vuonna 2017: 3800 euroa), kun taas miesten mediaanipalkka on hienoisessa nousussa (4 100 euroa, vuonna 2017: 3 800 euroa).
Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat valoisammat kuin vuosiin, kertoo tuore Viestinnän ammattilaiset -tutkimus. Viesti ry:n, ProComin ja JAT ry:n teettämään kyselyyn vastasi syyskuussa 2017 lähes 1 200 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy, ja sen vastausprosentti oli 29 %.
Vastaajista 74 % uskoo, että oma työllisyys on turvattu useaksi vuodeksi eteenpäin (vrt. 2015: 69 %). Peräti 68 % uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 % katsoo alan hiipuvan.
Viestijöiden palkkakehitys on kuitenkin nyt pysähtynyt pitkän nousun jälkeen: vastaajien mediaanipalkka oli 3 800 euroa.
Maineen ja brändin rakentaminen sekä sisällöntuotanto ja -seuranta ovat vahvistuneet entisestään viestinnän ammattilaisten pääasiallisina työtehtävinä.
Some näyttää vakiintuneen viestijöiden arkityöksi. Myös visuaalisen viestinnän taidot korostuvat työn kehittämisessä. Ymmärrystä markkinoinnin yhdistämisestä muuhun viestintään halutaan kehittää ja sisäistä sparrausta lisätä. Tulevien kahden vuoden aikana aiotaan panostaa eniten sosiaalisen median osaamiseen, strategiaviestintään sekä viestinnän johtamiseen.
Alan tehtävänimikkeiden kirjo on kasvanut runsaasti vuoden 2015 tutkimukseen verrattuna. Tiedottaja-tittelillä työskentelee nykyisin entistä harvempi (2017: 15 %, 2015: 21 %). Tiedottajaa yleisempi nimike on nyt viestinnän asiantuntija tai -suunnittelija (17 %).
