Liity jäseneksi
Uutiset

Viestintäalan kasvu sekä hyvä työllisyystilanne jatkuvat

Suomen laajin viestintäalan työnkuvakartoitus:

Viestintäalan kasvu sekä hyvä työllisyystilanne jatkuvat

Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat edelleen valoisat ja alan uskotaan kasvavan edelleen, kertoo Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimus. Huomattavaa on, että naisten keskipalkka on jäänyt miesten keskipalkkaa matalammaksi. Edellisessä vastaavassa tutkimuksessa vuodelta 2017 miesten ja naisten keskipalkka oli täsmälleen sama.

Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on Suomen laajin viestintäalan työnkuvakartoitus, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Tutkimukseen vastasi syyskuun 2019 aikana yli 1 000 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen teettivät Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Julkisen alan tiedottajat JAT ry ja Kirkon viestintä.

Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 prosenttia vastaajista katsoo alan hiipuvan (vuonna 2017: 68 prosenttia uskoi alan kasvavan edelleen). Myös alan työllisyystilanne nähdään edelleen hyvänä. Vastaajista 75 prosenttia kokee työllisyystilanteen edelleen melko hyvin turvatuksi useaksi vuodeksi eteenpäin (vuonna 2017: 74 prosenttia). Naisten palkkakehitys alalla näyttää pysähtyneen (keskipalkka 3 836 euroa, vuonna 2017: 3800 euroa), kun taas miesten mediaanipalkka on hienoisessa nousussa (4 100 euroa, vuonna 2017: 3 800 euroa).

Pääasialliset työtehtävät sisällöntuotanto sekä mediaviestintä ja toimintaympäristön seuranta

Viestinnän ammattilaisten työnkuvassa korostuu päätehtävänä edelleen sisällöntuotanto ja -seuranta. Lisäksi pääasiallisia työtehtäviä ovat mediaviestintä ja toimintaympäristön seuranta, sisäinen viestintä, maineen ja brändin rakentaminen sekä sosiaalisen median asiantuntijatehtävät. Johtavilla viestijöillä työnkuvassa korostuu erityisesti yhteiskuntasuhteet ja viestinnän johtaminen.

Viestintäyksikön päälliköistä tai vastaavista lähes 40 prosenttia osallistuu johtoryhmätyöskentelyyn täysivaltaisena jäsenenä, mutta runsas neljännes (29 prosenttia) ei osallistu lainkaan. Vastaajien organisaatioista vajaassa viidenneksessä on nimetyn henkilön vastuulle järjestetty some- ja mediapäivystys työajan ulkopuolella (19 prosenttia, 2017: 45 prosenttia). Tutkimukseen vastaajien mukaan some-päivystykseen käytettyä aikaa ei useimmiten korvata lainkaan tai se korvataan vapaa-aikana.

Viestijät aikovat panostaa seuraavan kahden vuoden aikana erityisesti strategiaviestinnän ja viestinnän johtamisen osaamisen kehittämiseen sekä sosiaalisen median osaamisen kehittämiseen.

Alalla toimivien ammattinimike on useimmiten viestinnän asiantuntija tai viestinnän suunnittelija (28 prosenttia vastaajista) tai viestintä- tai tiedotuspäällikkö (22 prosenttia). Ammatti-identiteetti koetaan vahvaksi ja viestintätyöstä ollaan innostuneita ja työn tekeminen koetaan energisoivaksi, vaikka työtaakkaa on ja työpaineet aiheuttavat myös uupumusta.

Tutkimuksessa kysyttiin viestijöiden kantaa myös saavutettavuusvaatimuksiin sekä ammatti-identiteettiin ja työn merkityksellisyyteen liittyen. 

Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimus (pdf)

 

Privacy Settings
We use cookies to enhance your experience while using our website. If you are using our Services via a browser you can restrict, block or remove cookies through your web browser settings. We also use content and scripts from third parties that may use tracking technologies. You can selectively provide your consent below to allow such third party embeds. For complete information about the cookies we use, data we collect and how we process them, please check our Privacy Policy
Youtube
Consent to display content from Youtube
Vimeo
Consent to display content from Vimeo
Google Maps
Consent to display content from Google
Spotify
Consent to display content from Spotify
Sound Cloud
Consent to display content from Sound
Liity jäseneksi
JAT logo - Julkisen alan tiedottajat